Aulanko olympiahurmoksen vallassa 60 vuotta sitten

Näytä koko artikkeli >>

Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Hämeenlinnassa paloi olympiatuli. Kisakylänä toimi Aulanko ja Ahvenistolla järjestettiin nykyaikainen 5-ottelu. Vuotta ennen Hämeenlinnassa pidettiin nykyaikaisen 5-ottelun SM- kilpailut, joista saatiin hyvää oppia tulevaan koitokseen. Hämeenlinna oli olympiahurmoksessa jopa kaksi vuotta, sillä jo vuonna 1950 kaupunki rakennutti Ahvenistolle veikkausvottovaroin ajanmukaisen ja kansainväliset vaatimukset täyttävän uimastadionin ja 10 miekkailukatosta. Aulangolle syntyi Olympiakisakylä.

Samaten perustettiin laivayhtiö Suomen Hopealinja, jotta monikansallisella vierasjoukolla olisi mahdollisuus nauttia järvi-Suomesta. Aulangolla olympiateema näkyy monin tavoin vuonna 2012. Olympialaiset korostuvat Aulanko- ja Olympia kisakylä 1952-elämystuotteilla, joita on saatavana vuoden ympäri tilauksesta.

Aulangolla halutaan kokea edes pieni osa siitä hurmoksesta, joka valtasi Hämeenlinnan ja Aulangon 60 vuotta sitten. Aulangolla oli tuolloin virallinen olympiakisakylä. Aulankolaiset matkailupalvelun tarjoajat kehittivät uuden elämystuoteperheen teeman ympärille. Tarjolla on kulttuuria, viihtymistä, leikkimielisiä liikuntatapahtumia, hiihto-, kesä- ja syyslomaohjelmaa ja herkuttelua olympiahengessä.

Miten päästä Olympiahurmokseen vuonna 2012?

Kanta-Hämeen oppaitten vetämillä Olympia-kierroksilla pääsee tutustumaan alueella oleviin olympialaisten 5-ottelun majoitus- viihtymis- ja harjoittelupaikkoihin sekä harjoittelumaastoon.

AktiiviAulanko tarjoaa leikkimielisen 5-ottelun Aulangon ulkoilumajan tuntumassa, talviolympialaiset ja olympiaratsastusta Aulangon maastossa, unohtamatta olympiauintia kylpylässä. Kulttuuripuolella Näyttelijäosuuskunta Koitos valmistaa vuoden 1952 kisavieraiden ilotteluun tarkoitetun visailuohjelman.

Miltähän maistuvat 1950-luvun ruoat? Omia makuhermojaan voi kutkutella alueen ravintoloiden Olympiamenulla. Tarjolla on myös samalla vuosikymmenellä Suomeen saapuneita hampurilaisia ja kokista. Paikallinen leipomoyrittäjä Laurell kehittää juhlavuoden kunniaksi Aulanko- Olympialeivoksen ja suolaisen snack-palan, vaikkapa leikkimielisen 5-otteluohjelman palanpainikkeeksi.

Olympiatarina yhdistää uuden teeman tuoteperheen palvelutuotteita.  Ne ovat tarjolla ympäri vuoden, ryhmille, perheille ja vapaa-ajan asiakkaille.

”Aulanko ja Olympiakylä 1952” täydentää puiston perustajan, eversti Hugo Standertskjöldin persoonan ja Aulanko Suomi-Filmi teeman ympärille rakentuneita palvelukokonaisuuksia.  Niihin kuuluvat opastetuttuja kierroksia, dramatisoituja – ja elämysohjelmia sekä illallisia.

Lähes tuntematon olympiakaupunki

Hämeenlinna on maailman olympiakaupungeista lähes tuntematon. Vaikka se ei mainosten taivaalla loistakaan, on tosiasia, että Hämeenlinna oli aikoinaan ja on edelleen virallinen olympiakaupunki.  Helsinki myöntyi 1950 Suomen Puolustusvoimain kannustamana siihen, että perinteikkäistä varuskuntakaupungista tuli nykyaikaisen 5-ottelun pitopaikka. Ottelun lajeihinhan kuuluvat ratsastus, ammunta, miekkailu, mastojuoksu ja uinti. Paikallinen olympiatoimikunta päätti, että kisapaikat olivat Ahvenistolla, joka toimi myös olympiakisojen harjoitusratana. SM-kisa valoi uskoa onnistumiseen.

Olympiatuli Kreikan Olympoksesta poikkesi matkalla Helsinkiin vain Hämeenlinnassa. Kun tuli lähti Helsinkiin, huomattiin, ettei Aulangolla jo majoitettuna olleita urheilijoita ollut muistettu kutsua mukaan. Hämeenlinnan kisatapahtumien kisakylänä toimivat Aulangon hotelli, Katajiston kartanorakennus sekä kaksi kisoja varten pystytettyä parakkia. Aulangon maastossa olivat myös harjoitusradat pistooliammuntaa, miekkailua ja ratsastusta varten. Uintia pääsi harjoittelemaan Vanajaveden aaltoihin ja juoksua Aulangon puistokäytäville. Kisakylää kansoittivat eri maiden joukkueet, joukkueenjohtajat ja valmentajat.

Suomen kisat olivat ensimmäiset, joissa osanottajina nykyajan 5-ottelussa oli siviilejä. Ensi kertaa mukana olivat myös neuvostoliittolaiset. Mukana oli 53 urheilijaa 19 maasta, kaukaisimmat Chilestä ja Brasiliasta. Avajaisseremonioita Ahveniston maauimalan katsomossa ja harjun rinteillä seurasi noin 2000 katsojaa. Kilpailut käytiin tahtiin laji per päivä. Viitenä kilpailupäivänä kisoja seurasi noin 5000 katsojaa. Suomen joukkue, Lauri Vilkko, Olavi Mannonen, Olli Rokka ja varalla ollut Arvi Vilhunen, saavutti olympiakisoissa yhden 5-ottelun hopean ja yhden pronssin.

Mitä muuta olympiavuonna tapahtui?

Olympiahymnin sävelsi kansakoulunopettaja Kaarlo Armas Linjama Muuramesta. Samalla kun Aulangolle rakennettiin uusia majoitustiloja, valmistui Helsinkiin olympiaterminaali. Suomeen rantautui coca cola Hollannista ja maahan ilmestyivät ensimmäiset potkulaudat. Veikko Huovinen julkaisi ”Havukka-ahon ajattelijan” ja hämeenlinnalainen kirjailija Martti Kurjensaari kirjan ”Syntynyt Suomessa”. Hämeenlinnan Työväenteatteria johti Lauri Leino ja sillä oli 147 näytöstä. SF esitti ”Muhoksen Mimmiä” ja ”Lentävää kalakukkoa”. Tuottaja Risto Orko ja ohjaaja Hannu Leminen tekivät kaksi urheiluaiheista olympiaelokuvaa ”Kultaa ja kunniaa” sekä ” Maailmat kohtaavat”. 29.6.1952 Long Beachissa Kaliforniassa kruunattiin Armi Kuusela maailman kauneimmaksi. Hämeenlinnassa olympialaisia juhlisti sirkus seeproineen ja apinoineen. Työväenteatterissa hääri Nummisuutarien Eskona itse Vilho Siivola ja SF esitti elokuvaa ”On lautalla pienoinen kahvila”.

Olympialaisten kohteita ja kaupungin rakennetta voi selailla Hämeenlinnan kaupungin Rakennustoimiston Mittausosaston laatimasta opaskartasta vuodelta 1952:
http://www.hameenlinna.fi/pages/398758/Opaskartta_Olympia_1952.pdf