Metsän taikaa - Evo yllättää monimuotoisuudellaan

Evolla patikoidessa voi antaa ajatusten lentää vapaasti, istahtaa tauolle sammalmättäälle ja kuunnella, miten luonto muistuttaa olemassaolostaan. Evon metsissä meistä jokaisesta kasvaa pieni eränkävijä.

Lammin Evon retkeilyalue tarjoaa luonnonystävälle antimiaan vain viidenkymmenen kilometrin päässä ydin-Hämeenlinnasta. Evokeskus on mainio starttipaikka patikkaretkelle, sillä sieltä saa vinkkejä alueen parhaista paloista. Myynnissä on karttoja ja luontoaiheisia tuotteita. Keskuksessa on myös kahvila. Evolla voi majoittua vaatimattomammissa Evokeskuksen opiskelija-asunnoissa, ryhmille puolestaan majoituspaikaksi sopii Rahtijärven kämppä. Myös Metsähallitus vuokraa kämppiä. Tosiretkeilijä viettää yönsä laavussa tai teltassa luonnon helmassa.

Tassu tassun eteen

Evolla on Ilvesvaellusreittejä yhteensä 80 kilometriä. Kulkeminen reiteillä on helppoa, sillä ne on merkitty ilveksen tassuja kuvaavin merkein. Eripituisia ja –tasoisia luontopolkuja on kahdeksan. Esimerkiksi Tuohimetsän metsopolku on laadittu kertomaan metson elinympäristöstä eri vuodenaikoina. Evon metsätaitorata taas mittaa 23 tehtävällä muun muassa retkeilijän metsätyyppien tietämystä ja puun iän arviointikykyä.

Evolla järjestetään myös valmiita retkiä ryhmille ja se on myös suosittu kokouspaikka. Vaeltava kokous on ollut erityisen suosittu tapa yhdistää työ ja luonto keskenään.

– Suosituin retkemme on majavaretki, jolla tutustumme majavan reviiriin, pesään ja sen rakentamaan patoon. Päiväsaikaan retkillä saattaa nähdä majavan, mutta illalla se on jo todennäköistäkin, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori, kokenut eräopas Mika Soramäki.

Kalakansa nostelee istutetut kirjolohet Evon virkistyskalastusalue Niemisjärvillä. Suositulle alueelle myydään vuosittain 12 000 kalastuslupaa. Majavan jäljillä Evolla reviiriään pitää 20–30 amerikanmajavaa. Majava oli aikoinaan haluttu eläin sen rauhasen erittämän hausteen ja arvokkaan turkin takia. Arvokasta haustetta käytettiin lääkkeenä.

– Sitä käytettiin monenlaiseen vaivaan ja on tutkittu, että hauste todella sisältää salisyylihappoa, joka on peräisin majavan syömästä pajunkuoresta, Mika Soramäki tietää.

– Majavan kekopesä on huippuarkkitehtuurin taidonnäyte. Pesän sisäänkäynnit sijaitsevat veden alla. Lättähäntä perheineen asustaa mukavasti kolmiossa, jossa on uimahuone, makuuhuone ja ruokahuone. Sen jälkikasvu opettelee uimaan uimahuoneessa turvallisesti. Majavat rakentavat patoja muun muassa uittaakseen ravintopuita pesälleen. Vaikka majava aiheuttaa padoillaan haittaa puille ja metsänomistajille, patojen viereen muodostuneet kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kolopesijät viihtyvät veteen lahonneissa puissa, Soramäki sanoo.

Retkeilijän kolme teesiä

1. Avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Tulentekopaikoillekin tulen saa tehdä vain jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa.
2. Minkä viet metsään, sen tuot myös takaisin.
3. Retkeilijä ei aiheuta häiriötä luonnolle, ihmisille tai heidän omaisuudelleen

Faktaa Evosta

• 8 500 hehtaarin suuruinen alue, jonka historia ulottuu vuoteen 1856
• Evon kruununpuisto perustettiin metsäalueiden säilyttämiseksi
• Evolle toi asutuksen monella tavalla arvokas eläin majava.
• Suomen ensimmäinen metsäopisto vuonna 1862
• Evon metsäopetus on osa Hämeen ammattikorkeakoulun ja –instituutin toimintaa.
• Alueella toimii myös muun muassa riistan- ja kalantutkimuslaitos.